30.9.2003
Eläinten viikon teema: "Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa"
ELÄINTEN VIIKKO 4.—10.10.2003Tänä vuonna Suomen Eläinsuojeluyhdistys viettää Eläinten viikkoa teemalla "Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa".
Teemalla SEY haluaa tehdä tunnetuksi vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojiensa työtä ja heidän merkittävää osuuttaan koko maan eläinsuojeluvalvonnasta.
Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on 124 vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa. Eläinsuojeluvalvonta Suomessa kuuluu periaatteessa viranomaisten hoidettavaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinen toiminta on välttämätöntä.
Viime vuonna SEY:n valvojat tekivät yhteensä 4000 eläinsuojelutarkastusta. Tämä on lähes kaksi kolmasosaa kaikista eläinsuojelutarkastuksista. Tarkastusten kohteena oli 2600 seura- ja harrastuseläinten pitopaikkaa ja lähes 400 tuotantoeläinten pitopaikkaa. Niissä oli yhteensä yli 16 000 eläintä. Lukumäärässä ei ole mukana siipikarjaa eikä turkiseläimiä, joita voi yhdessä pitopaikassa olla tuhansia. Tarkastuksista vain 13 prosentissa ei ollut mitään huomautettavaa eläinten pidossa.
SEY:n valvojat tarkastivat vuonna 2002:
Koirien pitopaikkoja | 1327 |
Kissojen pitopaikkoja | 823 |
Muiden lemmikkieläinten pitopaikkoja | 136 |
Talleja | 285 |
Navetoita | 161 |
Sikaloita | 40 |
Kanaloita | 37 |
Lampoloita | 107 |
Turkistarhoja | 32 |
Eläinkauppoja | 64 |
Lihantuotanto- ja riistatarhoja | 8 |
Teuraskuljetuksia | 2 |
Eläinnäyttelyitä tai sirkuksia | 49 |
Raveja | 86 |
Ratsastuskilpailuja | 27 |
Muita eläinkilpailuja | 50 |
Metsästystä | 55 |
Kalastusta | 40 |
Ilmakiväärin, ritsan tai vastaavan eläinten kiusaamisvälineen käyttöön valvojat joutuivat puuttumaan 105 kertaa.
Eläinsuojelutarkastusten lisäksi valvojat tekevät paljon valistustyötä. Kouluissa, kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa he kävivät puhumassa eläinsuojelusta yli 200 kertaa. Messuille ja näyttelyihin he osallistuivat 100 kertaa. Haastatteluja tai valvojien omia lehtikirjoituksia julkaistiin satoja. Puhelimitse SEY:n valvojat ja neuvojat antoivat ohjeita vuoden mittaan lähes 15 000 kertaa.
Eläinsuojeluvalvojat joutuvat valitettavasti myös lopettamaan eläimiä. Useimmiten syynä on ihmisten vastuuntunnottomuus ja piittaamattomuus. Viime vuonna he lopettivat itse tai veivät lopetettavaksi peräti 1345 kissaa ja 85 koiraa sekä 275 luonnoneläintä.
Lakisääteistä toimintaa lahjoitusvaroin
Suomen Eläinsuojeluyhdistys toimii pelkästään lahjoitusten varassa. Eläinsuojeluvalvojat tekevät työtään vapaa-ajallaan ja ilman palkkaa, mutta SEY maksaa heille korvauksen mm. auton käytöstä, jota ilman tarkastukset eivät ole mahdollisia.Eläinsuojeluvalvonta ja eläinsuojeluyhdistysten toiminta ylipäätään ovat olleet kokonaan vailla valtion tukea 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Sitä ennen valtion budjetissa oli pieni määräraha jaettavaksi useiden järjestöjen kesken. Kahtena viime vuonna valtio on tukenut SEY:n toimintaa osallistumalla valvojien koulutuskuluihin.
SEY toivoo, että vapaaehtoinen valvojatoiminta nousisi ansaitsemaansa arvoon myös valtion silmissä. Ilman SEY:n eläinsuojeluvalvojia viranomaiset joutuisivat käyttämään huomattavasti nykyistä suuremman osan työajastaan eläinsuojelutarkastuksiin — tai sitten eläinten olojen valvonta olisi paljon huonommalla tolalla.
Suomessa on vain yksi palkattu eläinsuojeluvalvoja (Turussa) ja yksi eläinsuojelua päätyönään hoitava virkaeläinlääkäri (Helsingissä). Muuten eläinsuojeluvalvontaa hoitavat virkatyönään eläinsuojelulakiin perustuen kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, poliisit ja terveystarkastajat.
SEY aloitti valvojatoiminnan jo vuonna 1902 palkkaamalla "katsastajan", joka kiersi opettamassa mm. inhimillisiä teurastusmenetelmiä. Tärkeä osa toimintaa oli eläinmarkkinoiden, toripäivien sekä suurimpien tukin-, kiven- ja halonajopaikkojen valvonta. Niiltä katsastaja osti loppuunajetut ja vammautuneet hevoset, jotka päästettiin kärsimyksistään. SEY:n katsastajien toiminta laajeni pian koko maahan.
Valvoja neuvoo ja opastaa
Eläinsuojeluvalvojaksi haluavien pitää käydä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kurssi, jonka jälkeen he voivat hakea SEY:n valvojiksi. Vapaaehtoisena valvojana toimiminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa.SEY:n valvojiin voi aina ottaa yhteyttä, jos epäilee, että eläimen kohtelussa tai hoidossa on toivomisen varaa. SEY:n valvojan käynti ei ole syytös eikä siitä tarvitse loukkaantua. Tarkoitus on vain varmistaa, että eläimillä on kaikki hyvin, ja neuvoa entistä parempaan eläintenpitoon. Vakavammissa tapauksissa valvojat siirtävät jatkotoimet eläinsuojeluviranomaisille.
SEY:n valvojilla ei ole samoja oikeuksia kuin viranomaisilla. He antavat eläinten omistajille neuvoja ja ohjeita ja opastavat heitä hyvään eläintenpitoon. He arvioivat tilanteen, ja tarvittaessa siirtävät asian käsittelyn viranomaisille. Käytännössä useimmissa tapauksissa vapaaehtoisen valvojan käynti riittää saattamaan asiat kuntoon.
Monilla paikkakunnilla eläinsuojeluviranomaisten ja vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja sen on todettu parantavan molempien osapuolien työn tehokkuutta sekä myös työturvallisuutta. SEY toivoo, että yhteistyö tulisi käytännöksi kaikkialla.









