Lemmikin ulkomailta tuomisen riskejä

Koiria ja kissoja tuodaan yhä enemmän Suomeen Virosta ja Venäjältä. Tuontilemmikin hankkiminen on kuitenkin aina riski. Rahat voivat mennä hukkaan ja vaarana on sairauksien leviäminen.

Kun Baltian maat liittyivät Euroopan unionin jäseniksi vuonna 2004, rajat aukesivat myös halvoille lemmikkieläimille. Lemmikkieläimiä tuodaan lisääntyvässä määrin myös kauempaa EU:n alueelta ja itärajamme takaa. Tuontilemmikin ostaminen ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Siihen sisältyy taloudellisen riskin lisäksi myös terveydellinen uhka.

Koirien, kissojen ja frettien tuontivaatimusten pääasiallisena tarkoituksena on estää raivotaudin leviäminen. Koska kyseessä on vaarallinen tauti, joka hoitamattomana johtaa myös ihmisten kuolemaan, on erittäin tärkeää puuttua kaikkiin tapauksiin, joissa epäillään koirien tai kissojen salakuljetusta. Tällä hetkellä laittomaan tuontiin liittyy todellinen raivotautiriski riippumatta siitä, tuodaanko eläimiä toisesta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Palaa otsikoihin

Raivotautia on heti Suomenlahden eteläpuolella

Tärkeimpiä tuontimaita Suomen kannalta ovat Baltian maat, lähinnä Viro, sekä Venäjä. Vuonna 2003 Virossa todettiin 814 raivotautitapausta (koirilla ja kissoilla 62), Latviassa 964 (koirilla ja kissoilla 114), Liettuassa 1 108 (koirilla ja kissoilla 137) ja Venäjän Euroopan-puoleisessa osassa 2 866 (koirilla ja kissoilla 971).

Ilman raivotaudin uhkaakin on järkevää miettiä, saisiko uuden lemmikin riskittömämmin ja edullisemmin kotimaasta kuin hakemalla lähtöhinnaltaan halvemman rajan takaa. Suomen eläinten tautitilanne on hyvä verrattuna muihin maihin. Monet tarttuvat sairaudet voivat yleistyä maassamme, kun terveeseen eläinpopulaatioon tuodaan vierasta alkuperää olevia yksilöitä. Osaa tarttuvista taudeista vastaan voidaan rokottaa, mutta sairastuneen yksilön tuonti voi silti horjuttaa tasapainoa ja aikaansaada paikallisen epidemian.

Maailmalla on myös harmillisia loisia, jotka meillä ovat harvinaisia. Perhe, joka on joskus taistellut ruskeaa koirapunkkia vastaan, muistaa varmasti tämän pikku ötökän aiheuttaman siivoushysterian. Täisaunat ovat siihen verrattuna vasta verryttelyä.

Kissoilla esiintyy iholla ikäviä sieni-infektioita, jotka tarvitsevat pitkän ja kalliin lääkityksen parantuakseen. On ikävää, jos perheeseen tuotu uusi pentu todetaankin vastustuskyvyltään heikoksi. Voi käydä niin, että aina edellisen, vaikka harmittomammankin, sairauden parannuttua ilmenee uusi vitsaus.

Sekä loiset että tarttuvat taudit ovat sellaisia, jotka yleensä huomataan vasta kotona. Ikävänä tuliaisena uusi lemmikki saattaa sairastuttaa perheen vanhan lemmikin, naapurin lemmikin tai pahimmassa tapauksessa perheen ihmisjäsenen.

Palaa otsikoihin

Ei torilta

Jos pentua ei voi hakea kasvattajan kotoa ja tutustua sen emään ja elämän alkuvaiheen olosuhteisiin, voi edessä olla ikäviä yllätyksiä. Torilta ei pidä ostaa suloisintakaan pentua! Jos eläimen kasvatusolosuhteet ovat hämärän peitossa, sen kykyä soveltua lemmikiksi ei tiedetä. Vaikka pentu näyttäisi kuinka suloiselta kopissa tai korissa kököttäessään, on muistettava, että pelastamalla tämä pentu vain lisätään huonon paikan halua tehdä lisää pentuja torille odottamaan ostajaa.

Monessa maassa irtokoirista aiheutuvat ongelmat ovat suurempia kuin meillä Suomessa. Koirahoitoloihin päätyvät koirat voivat olla kadulta löytyneitä, eikä niidenkään taustasta ja historiasta ole selvyyttä. Tämä on koiran hankintaa suunnittelevan hyvä muistaa.

Lemmikin ottamisen pitää olla perusteellisesti harkittu päätös. Se elää toivottavasti toistakymmentä vuotta ja vaatii hoitamista päivittäin. Suomessa on tarjolla hyvissä olosuhteissa kasvatettuja pentuja, joiden vanhemmat tunnetaan ja joihin voi myös itse käydä tutustumassa ennen lemmikin hankintaa. Näin toimii vastuullinen lemmikinostaja. Kasvatusolosuhteisiin tutustuminen karsii alalta liukuhihnatuotantoa. Se on eläinten kannalta tärkeää!

Palaa otsikoihin

Laittomasti tuoduilla on karu kohtalo

Jos koira tai kissa on tuotu Suomeen vastoin tuontimääräyksiä, vaihtoehtoiset toimenpiteet ovat eläimen palauttaminen lähtömaahan tai eläimen lopettaminen. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko eläin tuotu toisesta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Laittomasti maahan tuodut eläimet pyritään ensisijaisesti palauttamaan lähtömaahan. Jos palauttaminen ei kuitenkaan onnistu, määrätään eläin lopetettavaksi. Laittomaan tuontiin on yksinkertaisinta puuttua, jos asia huomataan rajalla tuontitarkastuksen yhteydessä. Toimenpiteisiin voidaan kuitenkin ryhtyä myös niissä tapauksissa, joissa asia tulee ilmi vasta Suomessa eikä eläin ole jäänyt rajalla kiinni.

_{Teksti:
Eläinlääkäri Minnami Mikkola
Suomen Eläinlääkäriliitto}

Palaa otsikoihin