Usein Kysytyt Kysymykset
Mitä löytämälleni eläimelle tapahtuu?
Näin eläintä kohdeltavan huonosti - mitä voin tehdä??
Onko kesäruokinta luonnoneläinten hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa?
Onko hyljeöljyn myynti Suomessa laillista?
Mistä on kysymys järkyttävässä videossa, jossa turkiseläimiä ja koiria nyljetään elävältä?
Saako kapusiiniapinaa tuoda Suomeen?
Koira Länsi-Afrikasta
Saako haisunäätää pitää Suomessa lemmikkinä?
Saamme usein samoihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä. Tässä osaan niistä vastauksia:
Palaa otsikoihin
Mitä teen kun kohtaan hylätyn eläimen?
Kun kohtaa lemmikin, joka näyttää hylätyltä, kannattaa lähestyä sitä varovasti ja yrittää saada se rauhallisin ottein kiinni. Kun eläimen on saanut kiinni, sen voi toimittaa oman paikkakunnan löytöeläinkotiin. Kaikilla löytöeläinkodeilla ei ole mahdollisuutta hakea löydettyä eläintä, joten toivottavaa olisi, että eläimen löytäjä myös toimittaisi eläimen löytöeläinkotiin.
Jos eläintä ei uskalla itse ottaa kiinni, tulee soittaa kunnan tai kaupungin eläinsuojeluasioista vastaavalle henkilölle tai poliisille ja ilmoittaa missä ja minkälainen eläin on kyseessä ja pyytää jotakuta noutamaan eläin.
Asiantuntevia neuvoja karkulaisen kohtaamiseen saa myös Etsijäkoiraliiton neuvontapuhelimesta 040 724 8614
Osalla kunnista ei ole omaa löytöeläinkotia, vaan sopimus toisen kunnan alueella sijaitsevan löytöeläinkodin kanssa. Oman alueen löytöeläinkodin yhteystiedot kannattaa etsiä esim. oman kunnan/kaupungin internet-sivuilta tai kysyä poliisilta. Lista kunnallisista löytöeläinten talteenottopaikoista löytyy myös Etsijäkoiraliiton keräämältä listalta.
Ympäri Suomea toimivat SEYn paikallisyhdistykset tekevät käytännön työtä eläinten olojen hyväksi. Osalla yhdistyksiä on löytöeläinkoteja, joihin paikkakunnan löytöeläimet toimitetaan hoitoon. Yhdistykset myös tiedottavat omilla paikkakunnillaan eläinten tarpeista, hyvästä kohtelusta ja niistä keinoista, joilla meistä itse kukin voi auttaa eläimiä. SEYn jäsenyhdistysten tiedot löytyvät täältä.
Palaa otsikoihinMitä löytämälleni eläimelle tapahtuu?
Eläinsuojelulain (2. luku 15 §) mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteen otettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.
Uuden kodin löytäminen eläimille ei useinkaan onnistu lain määräämien 15 päivän aikana. Eläinten lopettaminen kuitenkin tuntuu väärältä, koska eläimen kodittomaksi joutuminen ei ole eläimen itsensä syy, vaan vastuu on aina ihmisellä. Sen takia eläinsuojeluyhdistyksissä toimivat vapaaehtoiset haluavat tehdä eläinten hyväksi enemmän kuin mitä laki vaatii.
Eläinsuojeluyhdistyksissä talteen otettuja eläimiä ei lopeteta 15 vuorokauden määräajan umpeuduttua, vaan eläimiä pidetään joko yhdistyksen löytökodissa, jos yhdistyksellä sellainen on, tai sijaiskotimajoituksessa yhdistyksen jäsenten tai muiden vapaaehtoisten kotona). Jokaiselle eläimelle pyritään löytämään hyvä uusi koti, jotta eläin ei joutuisi "kiertopalkinnoksi" ja vaihtamaan kotia enää uudestaan.
Kaikki löytöeläimet eivät kuitenkaan ole hylättyjä. Karkureita löytyy niin kissoista, koirista kuin linnuistakin. Oman rakkaan lemmikin takaisin saamista helpottaa suuresti, jos eläin on merkitty joko tatuoinnilla tai mikrosirulla. Usein omistajan nimi tai puhelinnumero selviää kaulapannastakin, mutta monesti panta on hävinnyt matkan varrella.
Palaa otsikoihinNäin eläintä kohdeltavan huonosti - mitä voin tehdä??
Jos näkee jonkun kohtelevan eläintä huonosti, pitäisi mennä estämään pahoinpitely.Mikäli tämä ei ole mahdollista, tai eläimen huonon kohtelun huomaa vasta jälkikäteen, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä paikkakunnan eläinsuojeluvalvojaan.
Eläinsuojeluvalvonta Suomessa kuuluu periaatteessa viranomaisten hoidettavaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinenkin toiminta on välttämätöntä. Viranomaisilla on ylen määrin muitakin tehtäviä, ja eläinsuojelukäynneillä on vaara jäädä muun työn jalkoihin. SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat tekevät tärkeää työtä eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Suomeen on viime vuosina perustettu eläinsuojeluasioihin keskittyvien valvontaeläinlääkärien virkoja, mutta kaikilla paikkakunnilla omaa valvontaeläinlääkäriä ei vielä ole. Näillä seuduilla eläinsuojeluvalvontaa hoitavat eläinsuojelulakiin perustuen kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, poliisit ja terveystarkastajat sekä heidän lisäkseen pieni joukko lääninhallitusten valtuuttamia vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia.
Ilman SEY:n eläinsuojeluvalvojia viranomaiset tikahtuisivat eläinsuojeluilmoituksiin — tai sitten eläinten olojen valvonta olisi paljon huonommassa jamassa.
Lista SEYn vapaaehtoisina toimivista eläinsuojeluvalvojista löytyy täältä.
Ilmoituksen SEYn eläinsuojeluvalvojalle voi tehdä nimettömänä.
Palaa otsikoihinOnko kesäruokinta luonnoneläinten hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa?
Pitää paikkansa, että kesäruokinta ei ole oraville tai linnuille tarpeen. Ne löytävät kyllä luonnosta ravintonsa.
On mahdollista, että pesimäaikaan linnuille tarjottu helppo siemenravinto heikentää poikasten selviytymistä ja kasvua, koska luonnossa ne saavat myös hyönteisravintoa, minkä osuus ravinnosta voi vähentyä ruokinnan vuoksi. Esimerkiksi harakasta on olemassa tutkimustulos, jonka mukaan auringonkukansiemenet ja pähkinät olivat poikasille haitallisia.
Oravista vastaavia tutkimuksia ei ole tiedossamme, mutta on syytä ottaa huomioon se, että erittäin kesyiksi käyneet oravat saattavat käydä erittäin röyhkeiksi ja tunkeutua asuntoihin sisälle. Tämä taas ei varmasti kaikkia ihmisiä miellytä, ja oravia voidaan hätistellä ja karkottaa myös kyseenalaisin keinoin.
Kannattaa huomioida myös se, että eläimiä olisi ruokinnan aloitettuaan ruokittava joka ikinen päivä. Myös eläinten jälkeläiset ja niiden jälkeläiset tulevat oppimaan olemaan riippuvaisia päivittäisestä ruokinnasta. Vastuu on siis suuri ja jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
Ymmärrän toki, että ajatus kesäruokinnan lopettamista tuntuu surulliselsta, sillä oravat ovat hyvin kauniita ja mielenkiintoisia seurattavia. Eläinten kesäruokinta olisi kuitenkin hyvä lopettaa, kun ruokaa on luonnossa paljon tarjolla. Talvella ruokinnan voi taas aloittaa.
Ruokinnan voi lopettaa niin ettei enää vie uutta ruokaa ruokintapaikalle, mutta antaa eläinten syödä jo siellä olevat muonat loppuun.
Palaa otsikoihinOnko hyljeöljyn myynti Suomessa laillista?
Kyllä, toistaiseksi, mutta EU-komissio suunnittelee EU:n markkinoiden sulkemista kaikilta hyljetuotteilta rajoittaakseen Kanadan teollista hylkeenpyyntiä. Suomessa myydään Kanadasta pyydettyjen grönlanninhylkeiden rasvaa sisältävää öljyä. Kyseinen öljy saattaa siis pian joutua kiellettyjen listalle.
Kanadassa tapetaan vuosittain arviolta 300 000 hyljettä julmin menetelmin. SEY ajaa kattavaa hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikieltoa EU:n alueelle. EU-maissa hylkeitä metsästetään Ruotsissa, Suomessa ja Skotlannissa joko niistä saatavien tuotteiden tai niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi.
Suomessa metsästetään vuosittain muutamia satoja hylkeitä. Suomen vesillä elää noin 10 000 hyljettä, joista noin puolet pesii Ahvenanmaalla. EU:n kaavailema hyljetuotteiden myyntikielto ei estäisi suomalaishylkeiden pyyntiä. Pyyntiluvut ovat niin pieniä, ettei sillä ole kaupallista merkitystä. Toiminta on hyvin pientä ja pyyntiluvat tulevat hyvin todennäköisesti säilymään Suomessa.
Palaa otsikoihinMistä on kysymys järkyttävässä videossa, jossa turkiseläimiä ja koiria nyljetään elävältä?
Moni on saanut sähköpostitse vetoomuksen, jossa pyydetään laittamaan nimi listaan koirien puolesta. Tarkoituksena on protestoida Aasiassa tapahtuvaa koirien julmaa kohtelua vastaan. Vetoomuksen kimmokkeena on mm. koirien elävältä nylkemistä esittävä video, jonka Peta-järjestö on kuvannut Aasiassa. Video, jota ei missään nimessä voi suositella eläinystävien katsottavaksi, löytyy osoitteesta:http://www.petatv.
Video on useita vuosia sitten kuvattu ja asiakin on ollut tapetilla jo vuosia. Nimiäkin on kerätty moneen otteeseen. Enää adressia tästä aiheesta ei (ainakaan helpolla) löydy Petan eikä Care2 -sivuilla, joilla pitäisi olla aktiiviset vetoomukset.
Meilivetoomusten toimivuutta yleisesti ja etenkin tässä tapauksessa on syytä epäillä. Ensinnäkin nimilistat jäävät usein roikkumaan jonkun sähköpostiin ja pahimmillaan satoja nimiä menee hukkaan. Nimensä kirjoittaneille ja vetoomusta eteenpäin laittaneille syntyy väärä tunne siitä, että asian hyväksi on tehty jotain.
Tässä asiassa on jo saatu edistystä, kun EU on kieltänyt koira- ja kissaturkisten tuonnin ja kaupan mm. Petan herättämän kohun vuoksi. Tämä ei tietenkään vielä riitä, mutta on hyvä alku. Eurooppa on muodostanut ison markkinan Aasian koira- ja kissaturkiksille sen jälkeen kun USA kielsi niiden tuonnin.
Paras tapa vaikuttaa on liittymällä jäseneksi eläinsuojeluyhdistyk
Saako kapusiiniapinaa tuoda Suomeen?
Kapusiiniapina Cebus capucinus on CITES-laji. EU on kieltänyt useiden CITES-lajien tuonnin kokonaan EU:n alueelle.
Kaikki kädelliset ja siten myös kapusiiniapina ovat CITES-lajeja. Suomessa niitä ei sallita pidettävän lemmikkeinä. Kapusiiniapinat ovat yleisimpiä lajeja ns. Kamerun-roskapostissa, jossa mahdollinen ostaja menettää rahansa.
Lisätietoja eläinten tuonnista saa Ympäristökeskuksesta ja Evirasta.
Koira Länsi-Afrikasta
Monilla internetin ilmaissivustoilla ilmoitellaan rotukoirista tai koirista, jotka ovat halpoja tai ilmaisia, mutta ostajan tulisi maksaa eläimen matka Suomeen. Yleensä yhteydenotto myyjältä tulee huonolla suomen- tai englanninkielellä.
Kyseessä on sama asia kuin kapusiiniapina-ilmoituksissa: kyseessä on huijaus, jolla pyritään viemään ostajalta rahat. Mitään koiraa ei ole edes olemassa. Lue lisää.
Koiran ostamista ei tule koskaan tehdä harkitsematta, pelkän epämääräisen ilmoituksen perusteella. Parasta olisi ottaa koira paikasta, jossa sen pitopaikan ja elinolosuhteet pääsee tarkastamaan. Kotia etsiviä eläimiä voi etsiä täältä.
Palaa otsikoihin
Saako haisunäätää pitää Suomessa lemmikkinä?
Eläinsuojelulaki ei kiellä haisunäätien pitämistä lemmikkinä, kunhan niitä ei ole pyydystetty Suomen luonnosta. Haisunäädille on kuitenkin hyvin haastavaa luoda lajityypilliset olosuhteet, joten sen pitämistä lemmikkinä ei eettisistä syistä voi suositella.
Joissakin maissa lemmikkihaisunäädiltä poistetaan hajurauhaset. Suomessa tämä on kiellettyä eläinsuojelulain 7 §:n perusteella. Hajurauhasten poisto on sallittua ainoastaan, jos se on haisunäädän sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista.
