Sammakotkin uhanalaisia

Sammakoiden määrä on laskussa kaikkialla maailmassa. Määrän väheneminen johtuu suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta. Useimmissa tapauksissa ihmisasutuksen ja viljelymaiden leviäminen on suoraan vaikuttanut sammakkoeläinten elinalueisiin tai muuten haitannut sammakkoeläinten selviytymismahdollisuuksia.

Maankäytön suurin ongelma on sammakoille elintärkeiden lampien ja kosteikkojen tuhoutuminen tai pirstoutuminen. Kaikkialla edes suojelualueet eivät riitä pelastamaan sammakkokantoja, sillä toinen tärkeä ihmisen luoma uhka sammakkoeläimille ovat ilmansaasteet jotka leviävät suurille alueille luonnonsuojelualueiden rajoista välittämättä.

Kaikkia sammakkokantojen romahtamisen syitä ei varmasti tiedetä, mutta elinympäristöjen häviämisen, ilmastonmuutoksen, saasteiden ja tautien lisäksi myös ilmakehän oheneva otsonikerros ja sen takia maahan voimakkaammin pääsevä UV-valo, tulokaslajit, keräily, sekä erilaiset ympäristökemikaalit todennäköisesti vaikuttavat sammakkoeläinten elinoloihin.

Tällä hetkellä jopa kolmannes tunnetuista sammakkoeläinlajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lisäksi monissa muissa lajeissa yksilömäärät ovat pienenemässä uhkaavalla tavalla, vaikkei lajin oletetakaan maailman laajuisesti häviävän lähiaikoina sukupuuttoon. Paikallisia katoamisia voidaan kuitenkin nähdä näiden lajien osalta. Kaiken kaikkiaan kato on sammakkoeläinten keskuudessa nopeampaa kuin missään muussa eläinryhmässä.

Vuosi 2008 on nimetty sammakoiden vuodeksi.

Lähteenä käytetty:

www.sammakkolampi.net

http://www.korkeasaari.org/sammakkokampanja.html

Sammakoiden suojelua käytännössä - ämpäri kerrallaan

"Olen Porvoossa käynnistänyt omakohtaisen sammakoidensuojeluohjelman 80-luvun lopulla Hamarin kylässä, löytäessäni sieltä kutuojan. Ojan lähettyvillä on jyrkkää kallio- ja metsämaastoa, jossa sammakot talvehtivat ja keväisin laskeutuvat yöaikaan kutuojalleen suurina laumoina paikallisten teiden yli suorittamaan luonnon asettamaa velvoitetta lajinsa jatkumiselle.

Useiden kuivien kesien aikana olen saanut korvaamatonta apua paikallisen Hamarin VPK:n taholta lainatessani paloletkua ym. tykötarpeita, jotta saan lähimmästä vesipostista kuivuvaan ojaan elintärkeää vettä. Ojaa on pyynnöstäni syvennetty ja levennetty kunnan toimesta kahdesti, mistä kiitokset Porvoon ympäristön­suojelupäällikölle Jukka Palmgrenille hänen aktiivisesta mukanaolostaan ympäristömme hyväksi. Lisäksi kiitokset palopäälliköille veden saan­nista.

Tänä keväänä, vuonna 2008 ojasta löytyi vain muutama kuturykelmä, mikä saattoi johtua vähälumisen talven surmaamasta populaatiosta, tai jostain muusta?

Valmiiksi kaivettu ja avarrettu oja odotti asukkejaan keväällä, rekvisiitaksi katkoin kaisloja ym. pinnalle ja hain lemmikkieläinliikkeestä kärpäsentoukkia alkuravinnoksi muutaman kerran. Onneksi löysin runsaasti kutua asuinpaikkani viereisestä ojasta, joka alkoi kevään mittaan uhkaavasti kuivua, jolloin käyn­nistin pelastustoimet viemällä muoviämpäreillä kaiken löydettä­vissä olevan kudun Hamarin ojalle.

Kudun poistuessa ilmaantui valtava määrä nutipäitä, erään arvion mukaan jopa yli 10 000 kpl. Mene tiedä, paljon kuitenkin. Koska kaivetussa saviojassa ei ollut riittävästi luonnon ruokaa, kävin metsälammelta haavilla hakemassa ämpäreittäin ravintoa nuti­päille hengenpitimiksi ja jatkan säännöllisesti uuden populaa­tion ruokkimista em. keinoin niiden ojasta poistumiseen saakka.

Uskon muiltakin paikkakunnilta löytyvän apua tarvitsevia samma­koita, jotka kärsivät vedenpuutteesta ja tarvitsevat eläinrak­kaiden ihmisten apua selviytyäkseen. Toivon oman toimintani antavan esimerkkiä, kuinka sammakoita voidaan auttaa ja varmistaa lajin säilyminen epävakaissa ilmasto-olosuhteissa.

Koulussa lapsille luontotunnilla ja aikuisille on riittävän usein tähdennettävä sammakon tärkeää asemaa ekologiassa, sen kykyä poistaa hyönteisten, mm. hyttysten munat ja toukat ojasta ravinto­naan, jolloin kiusallinen hyttysten ym. häätäminen ja läpsiminen vähenee.

Median mukaan Keski-Euroopasta on Suomeenkin saapumassa nk. superhyttysiä, joiden pistos on paikallisia kivuliaampi.

Edelleen median taholta saatu tieto kertoo vuoden 2008 olevan globaalin sammakoidensuojeluvuoden, hälyttävästi vähenty­neen kannan johdosta, joten me suomalaisina voimme esimerkilläm­me näyttää suuntaa muulle maailmalle Saku-sammakoiden pelasta­miseksi.

Risto Erkamo, Porvoo"