Koe-eläimet

Suomessa käytetään vuosittain 100 000-200 000 koe-eläintä. Koe-eläintoimintaa säädellään Suomessa  kohtuullisen tarkasti, ja jokaisen eläinkokeen on saatava lupa ennen sen suorittamista.

Suomalaisista koe-eläimistä ylivoimaisesti suurin osa käytetään niin sanottussa biologisessa perustutkimuksessa eli biologisten prosessien tutkimuksessa. Biologisen perustutkimuksen osa oli noin 73 % vuonna 2009 käytetyistä koe-eläimistä.

Viimeisin kooste koko EU:ssa käytetyistä koe-eläimistä on vuodelta 2005. Silloin EU:ssa käytettiin noin 12,1 miljoonaa koe-eläintä. Niistä noin 53 %  oli hiiriä ja 19 % rottia. Vaihtolämpöisten eläinten osuus oli noin 15 %.

Eläinkokeeksi katsotaan koe, joka aiheuttaa vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua eläimelle.

Koe-eläinlainsäädäntö Suomessa

Koe-eläinten käyttöä Suomessa säätelee koe-eläinlainsäädäntömme. Laki koe-eläintoiminnasta , asetus koe-eläintoiminnasta sekä EU:n koe-eläindirektiivi määrittelevät mm. sen, minkälainen eläintutkimus luetaan eläinkokeeksi, miten koe-eläinlupia myönnetään, millaisia kokeita eläimillä saa suorittaa ja minkälaisissa oloissa koe-eläimiä saa kasvattaa.

Suomessa eläinkoeluvat myöntää maa- ja metsätalousministeriön alainen eläinkoelautakunta . Lautakuntaan kuuluu 16 jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Lautakunnan jäsenet edustavat tieteellisen tutkimuksen, eläinlääketieteen, eläinten hoidon ja käytännön eläinsuojelutyön tai eettisten kysymysten asiantuntemusta.  Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat juristeja.