HYVÄ JOHTAJUUS ON VANHEMMUUTTA

 

Kirjoittaja Raili Halme,

Rakkaiden Haukkujen koirien käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja

Pet Dog Trainers of Europe (PDTE) –yhdistyksen hallituksen jäsen

 

 

Viimeinkin tutkimus koirien käyttäytymisestä

Yhdysvalloissa Pensylveinian yliopistossa on valmistunut vuoden kestänyt tutkimus, jossa todetaan koiran kovan käsittelyn, potkimisen, lyömisen ja selättämisen aiheuttavan koirissa aggressiivista käytöstä. Tutkimuksessa todetaan pelon avulla kouluttamisen aiheuttavan aggressiivisia koiria. Tutkimuksessa todetaan myös, että monet yleisesti annetut opit koiran kouluttamisesta ovat vääriä ja aiheuttavat aggressiivista käytöstä. Monet näistä yleisistä neuvoista ovat myös Suomen eläinsuojelulain vastaisia. Koiran kova käsittely ei ole ainoastaan lyömistä tai potkimista vaan myöskin koiran ravistaminen, koiralle muriseminen jne.

 

Alistamiseen perustuva koulutus sisältää riskejä

Tutkijat uskovat, että alistamiseen perustuva koulutustapa on saanut alkunsa ajatusmaailmasta, jossa ihmisen pitää olla laumanjohtaja ja ns. Alfauros. Tätä vanhaa ajatusmaailmaa kannatetaan Suomessakin yleisesti. Tutkimuksessa todetaan tämän alistamiseen perustuvan koulutuksen sisältävän suuria riskejä. Aggressiivinen käyttäytyminen koiraa kohtaan aiheuttaa aggressiivisuutta koirassa.

 

Perinteinen johtajuusajattelu

Perinteisesti kun puhumme koiramaailmassa johtajuudesta me tarkoitamme johtajuutta, joka perustuu vangittuina tutkittujen susien käyttäytymiseen. Tämä johtajuus perustuu siihen, että koiralle pitää olla pomo, ns. alfauros. Meidän tulee pitää huoli siitä, ettei koira vaan saa mahdollisuutta ottaa johtajan paikkaa ihmisperheessä. Tähän johtajuuteen kuuluvat alistaminen, pelottelu, erilaiset rangaistukset ja suuri määrä johtajuusongelmia ratkaistavaksi.

 

Vangittujen susien elinoloissa, joissa täysin vieraat sudet on laitettu ahtaisiin tiloihin, syntyy automaattisesti tilanne, missä on paljon jännitteitä. Jännitteet muuttavat sosiaalista rakennetta ja susien täytyy rakentaa tapa, jolla selvitä elämästä ilman jatkuvia tappeluita. Tälläisissä elinoloissa sudet rakentavat laumahierarkian, jossa vahvat alistavat – pomottavat – heikompiaan. Vastaavaa  pomottamista esiintyy monilla muillakin lajeilla, myöskin ihmisillä – mitä muuta ovat esim. koulu- tai työpaikkakiusaaminen tai vankiloiden tapahtumat. Koiratkin muodostavat vastaavan laumahierarkian, jos laumassa on liian paljon yksilöitä liian ahtaissa tiloissa. Kuitenkin tälläistä käyttäytymistä esiintyy vain SAMAN LAJIN kesken ja vain silloin kun laumassa on todella PAHA OLLA. Tähän laumahierarkiaan perustuvat perinteiset johtajuuskäsitteet.

 

Kun tutkittiin vapaana eläviä susia huomattiin, ettei vapailla susilla ole moista laumakäyttäytymistä. Vapaat sudet elävät perheinä. Vanhemmat kantavat vastuun laumasta ja sen hyvinvoinnista hyvin hellällä tassulla ja johdonmukaisella käyttäytymisellä. Vapaana elävien susien laumoissa ei ole jännitteitä eikä siis myöskään pakkoa haastaa ketään. Laumassa on HYVÄ olla, joten pomottavaa laumahierarkiaa ei tarvita.

 

 

Koira ja ihminen

Koira on ihmisperheen jäsen tullessaan asumaan meille. Me emme  – ihminen ja koira – kuitenkaan voi muodostaa samaa laumaa. Lauman muodostavat vain saman lajin yksilöt. Koira ja ihminen eivät voi lisääntyä yhdessä, joten me emme ole samaa lajia. Koira tietää sen – pentuajan vuorovaikutus emoon ja sisaruksiin, erilainen arvomaailmamme, toimintamme, hajumme yms. kertovat sen koiralle. Ja kun emme kerran ole samaa lajia ei meillä voi olla myöskään johtajuusongelmia.

 

Mitä sitten ovat nämä ns. johtajuusongelmat? Johtajuusongelmiksi lasketaan joissain piireissä esim. muriseminen luusta, vetäminen hihnassa ja päälle hyppiminen. Nämä ongelmat ovat resurssiongelmia tai kommunikaatio-ongelmia – eivät johtajuusongelmia! Kun koira murisee luustaan, se puolustaa omaansa. Kun se hyppii päälle se raukka luulee, että toimii oikein, koska ihminen on opettanut sen tietämättään hyppimään päälle. Kyseessä on kommunikaatio-ongelma. Vetäminen hihnassa taas voi johtua monestakin syystä – koira pyrkii eroon pannan aiheuttamasta kivusta vetämällä, koira on opetettu vetämään, vetäminen on stressin aiheuttamaa... Mutta ei se johtajuusongelma ole!

 

Hyvä johtajuus on vanhemmuutta

Koira on arka, tappeluita viimeiseen asti välttävä, äärimmäisen kohtelias ja sosiaalinen eläin. Tästä johtuen ei perinteisillä johtajuuskäsitteillä päästä rakentamaan hyvää elämää koiran kanssa. Alistaminen ja rangaistukset vain pakottavat koiran puolustamaan itseään. Ei pelolla voi saada aikaiseksi hyvää luottamuksellista suhdetta – ei eläimen eikä myöskään ihmisen kanssa.

 

Meidän tulee toimia koiran kanssa kuin toimimme lastemme kanssa – opettelemme elämään sen kanssa. Opettelemme olemaan hyvä vanhempi ja vastuunkantaja. Pyrimme ajattelemaan asiat koiran kannalta, ratkaisemaan asiat aina positiivisen kautta ja pitämään aina mielessä koiran hyvinvointi. Jos näin toimimme, pystymme luomaan koiraan elinikäisen luottamuksen ja mahtavan suhteen. Ja sen jälkeen kouluttaminen – johon tällä hetkellä monet meistä eniten keskittyvät – on äärimmäisen helppoa ja antoisaa.

 

Tämä vanhemmuusajattelu tarkoittaa sitä, että kannamme vastuun, rakastamme ehdoitta ja opettelemme ymmärtämään koiraamme.

 

Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että pidämme koirastamme huolta kaikin tavoin. Tyydytämme kaikki sen perustarpeet (riittävästi ruokaa, juomaa, lämpöä, hyvä nukkumapaikka, viedään lääkäriin tarpeen tullen jne), huolehdimme riittävästä aktivoinnista ja virikkeistämisestä, lenkkeilemme koiran ehdoilla...

Vastuun kantaminen tarkoittaa myös sitä, että toimimme koiramme kanssa johdonmukaisesti. Koira ei voi ymmärtää, että tänään saa mennä sohvalle ja huomenna ei. Johdonmukaisuus helpottaa koiran oloa ja laskee stressitasoa.

 

Ehdoton, koiralähtöinen rakkaus takaa hyvän suhteen ja luottamuksen. Päättäkäämme, että emme aiheuta koirallemme tilanteita, joista se saa negatiivisia kokemuksia. Jokainen negatiivinen kokemus murentaa osan luottamusta – jopa komentaminen, kieltäminen ja huutaminen. Koira ei ymmärrä niitä, siksi ne aiheuttavat ongelmia. Rakkauteen kuuluu myös suojelu. Meidän pitää suojella koiraamme mm. pelottavilta asioilta. Pitäkäämme huoli, että emme vie koiraa sille liian vaikeisiin tilanteisiin tai vaadi siltä liikaa  – siedättäkäämme pikkuhiljaa asioihin ja edetkäämme koiran ehdoilla. Näin suhde ja luottamus kasvaa ja vahvistuu.

 

Ymmärtämällä ja opettelemalla koiran kieltä helpotamme koiran oloa suunnattomasti. Onhan meidänkin helpompi tulla toimeen eri maiden ihmisten kanssa, kun ymmärrämme heitä ja he ymmärtävät meitä. Meidän tulisi opetella, samoin kuin opettelemme uusia ihmisten käyttämiä kieliä, koiran kieli – varsinkin rauhoittavat signaalit, jotta pystymme estämään sen, ettei koira tunne itseään uhatuksi kanssamme. Usein teemme tietämättämme asioita, jotka koira kokee uhaksi esim. taivumme päälle, tuijotamme, kävelemme suoraan kohti... Kun tunnemme rauhoittavat signaalit ja tiedämme, miten ne vaikuttavat koiraan, voimme muuttaa käytöstämme siten, että koiran olo on paljon turvallisempi kanssamme.

Koiran kielen opettelun lisäksi meidän tulisi opettaa koirille, miten toivomme niiden olevan ja toimivan. Eiväthän koirat voi tietää mitä toivomme niiltä, jos emme sitä niille opeta. Koira ei osaa lukea ajatuksiamme – ei osaa kyllä toinen ihminenkään. Opettakaamme siis koirallemme koiralähtöisesti ne asiat, mitä siltä odotetaan.

 

Pyrkikäämme toimimaan kuin emo toimii pentujensa kanssa. Antakaamme paljon rakkautta, ohjatkaamme hellällä kädellä ja olkaamme pitkäpinnaisia. Hyödyntäkäämme myös omaa kropaamme kommunikoidessamme koiramme kanssa – sen kielen se ymmärtää paljon paremmin kuin puheemme. Puhe on sille vierasta mutta signaalikieli tuttua.

 

Järjestäkäämme koiramme elämä sellaiseksi, että se uskaltaa olla oma ihana, rauhaa rakastava  itsensä. Varmistakaamme ettei se joudu puolustamaan itseään vaan, että se voi luottaa meihin ja elää onnellista, rauhaisaa yhteiseloa kanssamme. Yhteiselämämme tulevaisuus on meidän käsissämmeJ

  .

Ohjeita onnelliseen ja tasapainoiseen koiranelämään

Älä tee koirallesi mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän

- koira kokee kipua siinä, missä ihminenkin

 

 

Palkitse oikeasta – Jätä väärä huomiotta

- koira oppii palkinnoista

- koira ei opi rangaistuksista ja kielloista

- opetamme usein omalla käyttäytymisellämme koiralle ns. pahat tavat

 

Unohda kieltäminen

- ennakoi tilanne, palkitse oikeasta

- koira turhautuu / stressaantuu kielloista

- kielto muuttuu palkinnoksi

- kielto aggressoi ihmistä

 

Älä pakota mihinkään

- siedätä positiivisen kautta

- jos pakotat kerran, saat pakottaa aina

 

Puhu aina nätillä äänellä

- suhde paranee

- koira kuulee sinua paremmin

 

Unohda koiran turha koskettelu

- muista rauhoittavat signaalit

- koiran kiva ei aina ole sama kuin sinun kivasi!

 

Koira on sekaravintoa syövä peto

- muista tyydyttää lajille ominaiset, luonnolliset tarpeet

 

Näin toimiessasi sinulla on ONNELLINEN JA TASAPAINOINEN KOIRA!
Ja kun koirasi on onnellinen sinä olet onnellinen!

 

Lisätietoja:www.rakkaathaukut.fi tai puh. 050 504 2109

 

Lähdekirjallisuus:

Abrantes (1997) The Evolution of Canine Social Behaviour

Coppinger, Raymond & Lorna, (2001) Dogs

Eaton, Barry (2004) Dominanssi – totta vai tarua

Kaimio, Tuire (2007) Koirien käyttäytyminen

Mech, David (2000) Alpha Status and Division of Labour in Wolf Packs

Morris, Desmond (2001) Dogs

Overall, Karen (1997) Clinical Behavioural Medicine for Small Animals

Rugaas, Turid (1997) Rauhoittavat signaalit

Serpell, James(1995) The Domestic Dog