Laiha siili ei selviä talvesta

Syksyllä moni eläinten ystävä miettii, milloin siilien ruokkiminen pitäisi lopettaa.

Pitäisikö siilit vieroittaa tarjotusta ruuasta hyvissä ajoin ennen talvea, ja voiko käydä niin ettei siili älyä mennä talvihorrokseen, jos ruokaa on jatkuvasti saatavilla yllin kyllin?
Kuva: SEY
Vastaus on yksinkertainen: Jatka ruokintaa niin kauan kuin siilit käyvät syömässä. Jos siilejä näkyy kahlailemassa syystalven lumessa, syy ei ole se, että niitä ruokitaan edelleen. Ruokkimisen lopettaminen ei nopeuta niiden talviunille menemistä.

Asia on päinvastoin: Siili tietää itse, milloin se on sellaisessa kunnossa, että sillä on riittävä rasvavarasto horrostamista varten. Myöhään syntynyt poikanen tai laiha siili, jota ehkä loiset vaivaavat, kulkee vaikka hangessa etsimässä ravintoa. Kylminä kesinä monet siilit ovat sään takia laihoja vielä syksyllä. Maha kurnien aloitettu talvihorros merkitsee varmaa kuolemaa, ja siilikin tietää asian vaistonvaraisesti.

Talven lähestyessä siili tarvitsee runsasenergistä ravintoa, esim. rasvaista jauhelihaa tai koiran- tai kissanmakkaraa, johon on lisätty ruokaöljyä.

Siilille talvipesä

Talvehtimiskoppi varmistaa siilin turvallisen talvihorroksen. Koppeja myydään mm. luontokaupoissa, mutta se on helppo tehdä itsekin. Materiaalina voi olla myrkytön lauta tai esim. 9 millin vaneri ja kulmajäykisteet. Mitat voivat olla noin 46 x 46 x 30 senttiä. Oviaukon korkeus on 15 senttiä ja leveys 12 senttiä. Katosta tehdään irrotettava ja räystäällinen. Filmivaneri on siihen parasta materiaalia. Tarkat rakennuspiirustukset koppia varten voi tilata SEY:stä.

Laatikon pohjalle laitetaan noin viiden sentin kerros kuivia lehtiä. Sen jälkeen laatikko täytetään löyhästi kuivilla heinillä. Suuaukko jätetään avoimeksi. Ruokaa voidaan tarjota pesäkopin lahellä, niin että siili huomaa pesän varmemmin.

Koppi sijoitetaan sellaiseen turvalliseen paikkaan, josta aurinko ei sulata lumia liian aikaisin keväällä, ja johon sadevesi tai sulamisvedet eivät valu niin että pesämateriaali kastuu.

Selvitäkseen talvihorroksesta siilin täytyy painaa syksyllä vähintään 700 grammaa. Siili ei talven aikana syö eikä juo mitään, ja se menettää jopa kolmanneksen painostaan kevääseen mennessä. Ruumiinlämpö saattaa laskea neljään asteeseen ja sydämen lyöntitiheys hitaimmillaan muutamaan kertaan minuutissa.

Yli puolet siileistä voi menehtyä horroksen aikana. Talvehtimisen onnistumiselle on tärkeää, että talvipesän paikka on hyvä ja pesäntekoaineksia riittävästi.

Kesällä siili voi käyttää laatikkoa päivä- tai jopa poikaspesänä. Laatikkoon vaihdetaan uudet heinät ja lehdet keväällä siilin lähdettyä. Kuivia heiniä ja lehtiä kannattaa varastoida etukäteen ilmavaan paikkaan riittävä määrä.