Kalkkunat voittivat – kalkkunakuljetukset laittomia

Vuonna 2004 SEY nosti avoimella kirjeellään kalkkunoiden kuljetusongelmat esiin. Eläinsuojelusäännösten vastaisista kuljetuksista langetettiin ensimmäiset tuomiot v. 2006. Paljonko tuomioita tullaan vielä antamaan?

Pitkä riita kalkkunakukkojen kuljetuksista on saatu päätökseen. Riita alkoi maaliskuussa 2004 tarkastuseläinlääkärin ja HK Ruokatalo Oy:n välillä. SEY puuttui peliin joulukuussa 2005 lähettämällä avoimen kirjeen sekä maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) että HK Ruokatalolle. Viime joulukuussa HK Ruokatalo tuomittiin harvinaiseen yhteisösakkoon, jonka määrä oli 30 000 euroa. Kalkkunakukkojen teuraskuljetuksesta vastuussa olleet tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoon. Kokemäen käräjäoikeuden 21.12.2006 antamasta tuomiosta ei valitettu hovioikeuteen, ja se jäi lainvoimaiseksi.

Syyttäjän vaatimukset

Syytteen mukaan HK Ruokatalon siipikarjateollisuuden johtaja, alkutuotantopäällikkö ja logistiikkapäällikkö ovat olleet vastuussa eläinsuojelumääräysten noudattamisesta yhtiön liiketoiminnassa. Jokainen heistä on joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta kohdellut teurastettavaksi tulleita kalkkunakukkoja eläinsuojelusäännösten vastaisesti aiheuttaen kukoille tarpeetonta kärsimystä ja tuskaa.

Syytetyt olivat sallineet liian matalien kuljetuslaatikoiden käyttämisen yhtiön teuraskuljetuksissa huolimatta tarkastuseläinlääkärin useasta kiellosta. Kuljetuslaatikoiden mataluuden takia kalkkunakukot eivät ole voineet seistä kuljetusten ja teurastamossa säilytyksen aikana. Kalkkunat eivät myöskään ole mahtuneet muuttamaan tai korjaamaan asentoaan laatikoissa, ja osa kalkkunoista on saanut fyysisiä vammoja. Syyttäjä vaati tuomiota eläinsuojelurikoksesta.

Koska rikos oli tehty HK Ruokatalon toiminnassa ja tekoon osalliset kuuluivat yhtiön johtoon, syyttäjä vaati myös yrityksen tuomitsemista vähintään 30 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon.

Syytettyjen puolustus

Syytetyt kiistivät syytteen ja vaativat sen hylkäämistä. He väittivät, että HK Ruokatalon käyttämä kuljetuslaatikko on säännösten mukainen. MMM:n määräysten mukaan laatikon korkeuden on oltava vähintään 34 senttimetriä ja laatikon pinta-alan on oltava 105 neliösenttimetriä linnun painokiloa kohden. HK Ruokatalon kuljetuksissa käytetyn laatikon korkeus on 40 senttimetriä. HK Ruokatalon mukaan kaikkialla muualla Suomessa ja muualla maailmassa kalkkunoita kuljetetaan matalammissa laatikoissa. HK:n kalkkunat ovat yrityksen mukaan olleet pienempiäkin kuin muissa maissa kuljetettavat kalkkunat.

HK Ruokatalon mielestä korkeammat laatikot olisivat kalkkunoille huonompi vaihtoehto, sillä sen mukaan laatikon korkeuden kasvaessa kalkkunoiden vahingoittumisriski kasvaa. Matalassa laatikossa kalkkuna käyttäytyy rauhallisesti kuljetuksen aikana. Kuljetuslaatikoiden koon muuttaminen aiheuttaisi koko tuotantolaitoksen ja logistiikkaketjun uusimisen.

Tarkastuseläinlääkärit todistajina

Tarkastuseläinlääkäri A oli 16.11.2004 –27.1.2005 välisenä aikana tehnyt kuusi kalkkunakuljetusten eläinsuojelutarkastusta. Niissä oli yhteensä 9 022 kalkkunaa. 19.9.–28.12.2005 välisenä aikana hän oli kirjannut 165 eläinsuojelutarkastusta, joissa eläinsuojelulakia oli rikottu. Rikkominen oli kohdistunut ainakin 900 000 lintuun. Linnut olivat olleet kuljetuslaatikoissa keskimäärin useita tunteja.

HK Ruokatalon kalkkunakukkojen teuraskuljetuksissa oli ollut pitkään ongelmia. Saadakseen asiaan muutoksia tarkastuseläinlääkäri oli 1.3.2004 tehnyt yhtiölle selvityspyynnön. HK Ruokatalo ei vaivautunut vastaamaan tähän valvontaviranomaisen pyyntöön. 11.5.2004 tarkastuseläinlääkäri antoi asiasta huomautuksen, joka ei johtanut mihinkään toimenpiteisiin.

22.6.2004 tarkastuseläinlääkäri yritti saada yhtiön johtoa neuvotteluun asiasta. Johto ei tullut neuvotteluun. 30.6.2004 tarkastuseläinlääkäri pyysi uudestaan asiasta selvitystä yhtiöltä. Vastausta hän ei tähänkään pyyntöön saanut. Tarkastuseläinlääkäri A:n mielestä yhtiön johto on ollut täysin piittaamaton syytteen tarkoittamien eläinsuojelutarkastusten määräyksistä.

Tarkastuseläinlääkäri A:n mukaan kalkkunoille on aiheutettu tarpeetonta kärsimystä, kun ne eivät ole kuljetuksen ja teurastamossa säilytyksen aikana pystyneet seisomaan eivätkä vaihtamaan asentoaan. Tämän saattoi havaita muun muassa linnun käyttäytymisestä, apaattisuudesta, liikehtimisestä, olemuksesta, ruumiin asennosta, katseesta ja huohotuksesta. Kalkkunakukot ovat olleet luonnottomassa kinnerasennossa tai kenotusasennossa. Siipiä ja pyrstöjä on ollut kuljetuslaatikon ulkopuolella, ja joidenkin lintujen kynnet ovat menneet laatikon rakoihin ja katkenneet. Katkeaminen on aiheuttanut linnuille verenvuotoa.

Tarkastuseläinlääkäri B oli 27.10.2005 tarkastanut 864 kalkkunakukkoa. Kaikki kukot eivät olleet voineet vaihtaa asentoaan eivätkä nousta low-standing -asentoon. Laatikot olivat kukoille liian matalia, ja yrityksistä nousta ylös aiheutui kipua ja tuskaa. Eläinlääketieteen lisensiaatti C tuki B:n lausuntoa. C:n todistajalausunnossa todettiin lisäksi, että kalkkunakukkojen mahtumisessa kuljetuslaatikoihin on kaikilla teurastamoilla ongelmia. Ongelman ratkaisusta ei ole päästy yksimielisyyteen. C:n mielestä linnun koko tulee ottaa huomioon kuljetuksessa.

Tarkastuseläinlääkäri D tuki omassa todistajalausunnossaan sekä A:ta että B:tä kalkkunakukoille kuljetuksessa aiheutuneesta tarpeettomasta kärsimyksestä, kivusta ja tuskasta. D on tehnyt HK Ruokatalon tiloissa 1.8.2005 – 8.12.2006 välisenä aikana 39 eläinsuojelutarkastusta. Suurikokoiset kalkkunakukot olivat kuljetuksen aikana kärsineet kipua ja tuskaa ja niille oli aiheutunut kärsimystä, kun ne eivät voineet vaihtaa asentoaan.

Käräjäoikeuden perustelut

Käräjäoikeus viittasi tuomionsa perusteluissa eläinsuojelulain 29 ja 33 pykäliin. Niiden mukaan eläinten kuljetus on järjestettävä niin, ettei eläimille aiheudu kuljetuksesta kipua tai tuskaa. Eläimille ei myöskään saa aiheutua tarpeetonta kärsimystä, kipua eikä tuskaa, kun niitä säilytetään teurastamossa. Eläinsuojelurikos edellyttää, että teon tekijä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Eläinten kuljetuksesta annetun asetuksen 8 pykälässä todetaan, ettei kuljetusvälineestä, siis laatikosta, saa aiheutua eläimelle vammoja tai tarpeetonta kärsimystä. Laatikossa eläinten on myös voitava seistä luonnollisessa asennossa ja asettua tarvittaessa makuulle.

Eläinlääkäreiden todistajakertomusten perusteella käräjäoikeus katsoi, että syytettyjen oli näytetty menetelleen syytteessä mainitulla tavalla. Syytettyjen piittaamattomuus tarkastuseläinlääkärin huomautuksesta, selvitys- ja yhteydenottopyynnöistä ja eläinsuojelutarkastuspäätöksistä osoittaa, että syytetyt suhtautuivat piittaamattomasti ja välinpitämättömästi eläimiin. Käräjäoikeus katsoi, että syytetyt olivat syyllistyneet törkeään tuottamukseen, kun he olivat sallineet eläinten kohteluun liittyvien velvollisuuksien vakavan rikkomisen.

HK Ruokatalon yhteisösakko

Kokemäen käräjäoikeuden tuomion mukaan HK Ruokatalon toiminnassa on tehty rikos, johon ovat syyllistyneet siipikarjateollisuuden johtaja, alkutuotantopäällikkö ja logistiikkapäällikkö. Eläinsuojelurikos on tapahtunut olennaisilta osiltaan sen vuoksi, ettei yhtiössä ole suhtauduttu riittävän vakavasti tarkastuseläinlääkärin eläinsuojelutarkastuspäätöksiin eikä hänen esiin tuomiinsa ongelmiin kalkkunakukkojen kuljetuksessa. Yhtiön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.

Edelleen käräjäoikeus katsoi, etteivät rikos ja siihen johtaneet laiminlyönnit ole tuottaneet HK Ruokatalolle välitöntä taloudellista hyötyä. Yhtiö on kuitenkin saanut välillistä hyötyä säästyneinä kustannuksina, kun kuljetuslaatikoita ei ole suurennettu tai kalkkunakukkojen kasvatusaikaa lyhennetty ja niiden kokoa pienennetty.

Merkittävä tuomio

Kirjeessään 8.12.2005 MMM:lle ja HK Ruokatalolle SEY piti skandaalina, että suurikokoisten kalkkunoiden kuljetusta liian pienissä kuljetuslaatikoissa yhä jatketaan. Nyt, kun tuomioistuimen päätös on lainvoimainen, voidaan todeta, että skandaali se oli.

Tapaus herättää kysymyksen, miten pitkään tuomion saaminen voikaan kestää silloinkin, kun eläinsuojelusäännökset ovat täysin selvät ja yksiselitteiset. Näkeehän sen sokea Reettakin, etteivät jopa metrin korkuiset kalkkunakukot voi mitenkään seistä luonnollisessa asennossa laatikossa, jonka korkeus on 40 senttimetriä. Kalkkunakukot joutuivat odottamaan ja kärsimään tarpeettomasti melkein kolme vuotta.

Kokemäen käräjäoikeuden lainvoimainen päätös on eläinsuojelun kannalta erityisen merkittävä. Asiassa on kysymys elintarviketeollisuuden menettelytavoista, siitä, miten se ottaa huomioon elävien eläinten käyttämisen liiketoimintansa raaka-aineena. Suurempien kuljetuslaatikoiden hankkiminen ja siihen liittyvät muut kulut olisivat HK Ruokatalon ilmoituksen mukaan maksaneet useita miljoonia euroja. Vaihtoehtoisesti eläinten kuljettaminen pienempinä olisi johtanut lisääntyneeseen kuljetustarpeeseen ja saadun jalosteen eli kalkkunanlihan vähentymiseen. Vastakkain olivat taas taloudellinen hyöty ja eläinten hyvinvointi. HK Ruokatalo oli valinnut tietoisesti taloudellisen hyödyn piittaamatta eläinten hyvinvoinnista. Tuomioistuin on tässä päätöksessään asettanut eläimen hyvinvoinnin taloudellisen hyödyn edelle. Tämä on ollut myös eläinsuojelulain tarkoitus.

Tässä tapauksessa on kysymys myös toisesta suuresta asiasta. HK Ruokatalon käräjäoikeudessa esittämän väitteen mukaan kaikki kalkkunakukkojen kuljetukset sekä Suomessa että Euroopassa tehdään pienemmillä laatikoilla ja suuremmilla linnuilla kuin HK Ruokatalon kuljetukset. Tämän perusteella kaikki kalkkunakukkojen teuraskuljetukset ovat olleet lain vastaisia tai ovat sitä vieläkin.



_{Teksti: Risto Rydman}