Kananpojasta broileriksi

Broilerin kaari untuvikosta teurastamolle on varsin lyhyt. Kuoriutumisesta kestää noin 35 vuorokautta, kunnes kananpoika on kasvanut teuraskokoiseksi. Broilerien kasvunopeus on jalostettu tuotantoeläimistä kovimmaksi ja koko tuotantoketju teollisimmaksi.

Broilereiden tuotantoketjun ensimmäinen linkki sijaitsee Iso-Britanniassa. Siellä toimii suuri jalostusyritys, jossa jalostetaan Suomessakin käytettävät Ross-hybridien linjat. Briteistä Suomeen lennätetään emolintujen munat, joista haudotetaan varsinaisia broilereita tuottavat emolinnut.

Suomen siitoskanaloissa emolinnut tuottavat munia, joista kuoriutuvat lihantuotantoon kasvatettavat broilerit. Munat haudotaan koneellisesti hautomoissa ja kuoriutumisen jälkeen, noin vuorokauden ikäisinä, broileriuntuvikot siirretään broileritilojen tuotantohalleihin kasvamaan. Kaikki Suomessa tapahtuva broilerien kasvatus tehdään lihanjalostuslaitosten sopimustuotantona.

Keskimääräisellä suomalaisella broileritilalla on noin 40 000 lintua. Kasvatus tapahtuu halleissa, joiden pohja on katettu kuivikkeella ja kaikki toiminnot ruokinnasta valaistukseen ja ilmastointiin on automatisoitu. Halliin tuodaan yksi lintuerä kerrallaan, ja niiden kasvettua teuraspainoisiksi viedään kaikki linnut samaan aikaan teurastettaviksi. Kasvun ja ruokailun tehostamiseksi hallien pimeäjakso pidetään lyhyenä, jolloin broilerit ovat täydessä valaistuksessa 18-22 tuntia vuorokaudesta.

Suomen eläinsuojelulaki ei määrittele lainkaan broilereiden suurinta sallittua tiheyttä hallissa. Käytännössä kasvatustiheys on muodostunut noin 42 kilogrammaan eli yli kahteenkymmeneen lintuun neliömetrillä. Kasvatuksen alkuvaiheessa linnuilla on vielä kohtuullisesti tilaa liikkumiseen, mutta mitä suuremmiksi linnut kasvavat, sitä ahtaammiksi käyvät myös olot kasvatushallissa.

Nopea kasvu tuo mukanaan sairauksia, joista broilerit joutuvat kärsimään varsinkin kasvatuksen loppuvaiheessa. Koska lintujen elopaino lisääntyy nopeasti, eivät niiden jalat aina kestä painoa. Jalkasairaudet ja liikkumisvaikeudet ovatkin yleisiä ongelmia broilereilla. Suureksi jalostetut rintalihakset lisäävät tasapainovaikeuksia ja aiheuttavat lisärasitusta raajoille.

Yleinen broilereiden kuolemansyy on sydämen toimintahäiriö. Lintujen sisäelimet joutuvat kiivaan kasvutahdin mukana koetukselle, ja siksi sydänsairaudet ovat broilereilla tavallisia. Yleensä kuolleisuus broilerihalleissa on muutamia prosentteja, mutta tuhansien lintujen hallissa se merkitsee silti useita eläimiä päivää kohden. Koska yhden eläimen arvo on varsin vähäinen, ei sairaita eläimiä kannata hoitaa, vaan sairaat ja kuolleet eläimet ainoastaan kerätään päivittäin pois hallista.

Broilerit teurastetaan vajaan kahden kilogramman painoisina 35 vuorokauden iässä. Linnut kerätään koneellisesti hallista ja pakataan kuljetuslaatikoihin. Pakkausvaiheessa lintujen raajat saavat helposti vioituksia, sillä ne ovat liikunnan vähyydestä johtuen usein heikkoja. Kiireinen työtahti lisää myös vahingoittumisen riskejä.

Tilalta broilerit kuljetetaan teurastamolle. Teurastus tapahtuu liukuhihnan avulla, johon linnut ripustetaan jaloista roikkumaan. Liukuhihna upottaa lintujen päät veteen, johon on ohjattu voimakas sähkövirta. Sähkövirta tainnuttaa linnut, mutta aina välillä jokin lintu onnistuu räpiköimään niin paljon, ettei sen pää osu veteen ja lintu joutuu ilman tainnutusta verenlaskuun. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 50 miljoonaa broileria.

Broilereiden luomutuotantoa on kokeiltu Suomessa, mutta kasvatuksen vaikeuksista johtuen tuotanto ei ollut kannattavaa. Pitkästä kasvatusajasta johtuen luomutuotantoon tarvittaisiin omat broilerirodut. Suomeen tuodaan kuitenkin jonkin verran luomubroilerin lihaa ainakin Ranskasta.