Tipusta munijakanaksi

Suomessa elää noin kolme miljoonaa munijakanaa. Valtaosa kanoista elää häkkikanaloissa, joissa mahdollisuudet lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen ovat mitättömät. Perinteiset häkkikanalat kielletään vuonna 2012, mutta sen jälkeen kanoja saa yhä pitää varustelluissa häkeissä. Kaupallisessa kananmunantuotannossa kanoja pidetään yhden munintakauden ajan eli noin 12-17 kuukautta tuotantomuodosta riippumatta.

Palaa otsikoihin

Elämän alku

Kananmunantuotantoon kasvatettavan kanan elämä alkaa hautomossa, jossa emopolven kanojen munista haudotaan tipuja. Heti kuoriutumisen jälkeen tiput lajitellaan sukupuolen mukaan. Koska ainoastaan kanat tulevat tuottamaan munia, tapetaan kukkopojat heti untuvikkoina.

Kuoriutumisen jälkeen untuvikot siirretään kasvattamoihin, joiden olosuhteet vastaavat yleensä niitä kanaloita, joihin kanat tulevat lopulta päätymään. Kasvatuskanalassa lintuja kasvatetaan noin 15 viikkoa, kunnes ne siirretään munituskanaloihin. Kanat aloittavat munimisen noin 18 viikon iässä tuottaen noin yhden munan päivässä.

Palaa otsikoihin

Häkkikanala

Yleisin kanalatyyppi Suomessa on perinteinen häkkikanala. Häkkikanalassa yhdellä kanalla on tilaa noin A4-arkin verran eli 550 cm². Yhdessä elää yleensä kolme kanaa kerrallaan. Ahtaassa häkissä linnuilla on olemattomat mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikunnan puutteen takia kanojen luusto ja lihaksisto jää heikoksi ja raajojen murtumat ovat siksi yleisiä. Häkin kalterit ja verkkopohja kuluttavat höyhenpeitettä ja jalkapohjia. Ahtaus aiheuttaa stereotyyppistä käyttäytymistä ja toisten kanojen nokkimista.

Palaa otsikoihin

Virikehäkit

Vuonna 2012 perinteiset häkit kanaloissa korvaavat varustellut häkit eli virikehäkit. Varustellussa häkissä on tilaa vain hieman enemmän kuin perinteisessä häkissä: Kanaa kohden tilaa on noin 600 cm².

Häkeissä kanojen mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen on parannettu orren, munintapesän ja pehkualueen avulla. Virikkeet ovat kuitenkin usein vain osan aikaa vuorokaudesta kanojen käytössä. Lisäksi esimerkiksi orsi on niin lyhyt, että kaikki kanat eivät mahdu sille yhtä aikaa. Virikehäkkien vaikutukset kanojen hyvinvoinnin parantamiseen ovat siis varsin pienet verrattuna perinteisiin häkkeihin.

Palaa otsikoihin

Lattia- ja luomukanalat

Lattia- ja luomukanaloissa kanat saavat tepastella vapaina tuotantohalleissa. Vapailla kanoilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet toteuttaa käyttäytymistarpeitaan kuin häkkikanoilla. Liikunta ja virikkeellinen tuotantoympäristö vahvistavat kanojen lihaksistoa ja luustoa ja vähentävät luustavaurioita. Lattia- ja luomukanaloiden merkittävin hyvinvointiongelma on kanaparvien suuri koko: Yhdessä hallissa on kerralla tuhansia lintuja, jolloin kanat eivät pysty tunnistamaan toisiaan yksilöllisesti.

Palaa otsikoihin

Uutuus: kerrosritiläkanala

Uusin Suomeen rantautunut lattiakanalatyyppi on kerrosritiläkanala. Kerrosritiläkanalassa kanojen käytössä on pehkuilla katettu lattia sekä kolmessa kerroksessa olevat tasot. Lisäksi kanat pääsevät orsille lepäämään sekä munimaan pesiin.

Tutkimusten mukaan hierarkiassa korkea-arvoiset kanat viettävät aikaa eniten ylemmillä tasoilla. Korkeuserot ja muut kanalan rakenteet mahdollistavat eriarvoisten kanojen kohtaamisten vähenemisen, jolloin kanojen välinen aggressiivinen käytös vähenee.

Tavallisessa lattiakanalassa kanat elävät tuotantohallissa, jossa niillä on mahdollisuus lepäillä orsilla, kuopsutella ja kylpeä lattian pehkuissa sekä munia pesään. Tasoja on vähemmän kuin kerrosritiläkanalassa, mutta kasvatustiheys on sama: 9 kanaa neliömetrillä.

Luomukanat kasvavat lattiakanoja väljemmin. Niitä saa pitää korkeintaan 5 kanaa neliömetriä kohden. Luomukanat pääsevät lisäksi kesäisin ulkoilemaan ja niiden rehun on oltava lähes täysin luomuviljeltyä. Muuten kanalat vastaavat lattiakanaloita, eli kanoilla on käytössään pehkua, pesiä ja orsia. Kanaparvien koko on rajoitettu korkeintaan 3000 lintuun.

Lattia- ja luomukanaloissa saattaa kanojen keskuudessa esiintyä toisten kanojen nokkimista ja kannibalismia. Häiriökäyttäytyminen johtuu suurten parvikokojen aiheuttamasta stressistä. Rakenneratkaisuilla, valaistusta säätämällä sekä tiettyjä, lattikasvatukseen parhaiten sopivia rotuja käyttämällä aggressiivinen käytös saadaan pysymään pienenä.

Sekä häkki- että lattia- ja luomukanat tapetaan tiloilla reilun vuoden ikäisinä. Kanalan pihaan tuodaan silloin hiilidioksidikontti, jossa kanat tapetaan kaasuttamalla. Kananlihaa ei hyödynnetä Suomessa ihmisravintona, joten ruhot päätyvät yleensä turkiseläinten rehuksi.

Palaa otsikoihin