Possusta lihasiaksi
Suomalaiset sikatilat ovat yleensä erikoituneita joko emakko- tai lihasikaloiksi. Osa tiloista on myös yhdistelmäsikatiloja, joilla kasvatetaan sekä emakoita ja porsaita että lihasikoja. Possun elämä alkaa kuitenkin yleensä emakkotilalta, jossa keinosiemennetty naarassika porsii ensimmäisen kerran noin vuoden ikäisenä. Pahnueessa on keskimäärin yli kymmenen porsasta, joista lähes joka viides kuolee ennen vieroitusikää. Kuolemien syynä ovat mm. heikko kasvu, emakon alle lististyminen ja sairaudet.
Karjuporsaat saa eläinsuojelulain mukaan kastroida alle viikon ikäisinä ilman kivunlievitystä. Kastraation suorittaa yleensä tilallinen itse ja se tehdään kaikille karjuporsaille ns. karjunhajun muodostumisen ehkäisemiseksi lihassa. Vaihtoehtoja kivuliaalle kastraatiolle etsitään erityisesti ulkomailla, ja esimerkiksi Norja on kieltämässä kastraation ilman kivunlievitystä kokonaan.
Toinen pikkuporsaille tehtävä toimenpide on kulmahampaiden katkaisu tai hiominen emakon nisävaurioiden ehkäisemiseksi. Katkaisemisen saa tehdä vain eläinlääkärin antamalla poikkeusluvalla, mutta käytännössä lupia annetaan helposti. Hampaiden katkaisu ilman kivunlievitystä aiheuttaa ylimääräistä kipua ja stressiä porsaille.
Porsaat viettävät emakon kanssa neljä-viisi viikkoa. Sen jälkeen ne vieroitetaan ja parin kuukauden iässä siirretään jatkokasvatukseen: yhdistelmäsikalassa lihasikaosastolle, muutoin toiselle tilalle eli varsinaiseen lihasikalaan.
Porsas saavuttaa
110-kilon teuraspainon noin 4,5 kuukaudessa. Kasvatusajan porsaat viettävät
ryhmäkarsinoissa, joissa tilaa tarvitsee olla vain
Pureminen kohdistuu usein toisten sikojen häntiin, korviin tai kylkiin. Häntä saatetaan purra pois kokonaan. Ongelman alkaessa olisi hännänpurentaan taipuvainen yksilö poistettava heti karsinasta ja tarjottava muille sioille virikkeitä. Jo uuden oljen lisääminen päivittäin karsinaan auttaisi tehokkaasti ehkäisemään sikojen välistä aggressiivisuutta ja muita käytöshäiriöitä. Lietelantajärjestelmien vuoksi tilat eivät kuitenkaan yleensä halua käyttää olkea tai muita kuivikkeita karsinoissa.
Sikojen välistä aggressiivisuutta auttaa vähentämään myös ryhmien yhdistelyn välttäminen. Myös esimerkiksi ruokintakaukalon olisi oltava riittävän pitkä, jotta kaikki siat mahtuvat syömään yhtä aikaa.
Nopea kasvu tuo mukanaan kasvuhäiriöitä myös lihasioille. Erilaiset kivuliaat jalkaongelmat ovat sioilla tavallisia, kun luusto ei kehity riittävän nopeasti muuhun kasvuun nähden.
Emakoiden elämää
Kun emakko porsii, se siirretään usein kääntymisen estävään porsimishäkkiin. Häkin tarkoituksena on suojella pikkuporsaita siltä, etteivät ne litisty emänsä alle sen käydessä makuulle. Tutkimusten mukaan karsinassa vapaasti porsiva, hyvinvoiva ja terve emakko nousee rivakasti alle jäävän ja kiljuvan porsaan päältä, eikä makaa sitä kuoliaaksi. Reilu kuivitus eli pehmeä olkikerros vähentää myös litistymisonnettomuuksia. Korkea porsaiden kuolleisuus emän alle kertookin puutteellisista kasvatusolosuhteista tai emakon heikenneistä emo-ominaisuuksista, eikä sitä saisi pitää syynä emakoiden pitämiseen kääntymisen estävissä porsitushäkeissä.
Emakolla on voimakas tarve rakentaa pesä ennen porsimista. Tutkimusten mukaan emakoilla on tallella kaikki samat pesänrakentamiseen liittyvät käyttäytymiskuviot kuin villeillä kantavanhemmillaankin. Yleensä emakot joutuvat kuitenkin porsimaan betonikarsinoissa, joissa niille ei tarjota mitään pesänrakennusaineita. Olkien ja muun materiaalin puuttuessa emakko yrittää silti rakentaa pesää, ja koska se ei onnistu, saattaa emakon levottomuus jatkua myös porsimisen jälkeen. Sekin lisää riskiä porsasten makaamisesta kuoliaiksi.
Porsaiden vieroittamisen ja uuden siemennyksen jälkeen emakot siirretään joko joutilaiden ryhmäkarsinoihin, pihatoihin tai joutilashäkkeihin. Joutilaita saa pitää yksittäishäkeissä ennen vuotta 2003 rakennetuissa sikaloissa vielä vuoteen 2013 asti.
Emakon tiineys kestää noin 115 päivää, ja taas ennen porsimista emakko siirretään takaisin porsitusosastolle. Emakko porsii keskimäärin kolme kertaa ennen teurastusta. Emakoiden poistojen yleisimmät syyt ovat hedelmällisyysongelmat ja jalkasairaudet. Mikäli emakko on kasvatettu koko ikänsä lähes ilman liikuntaa joutilas- ja porsimishäkeissä, voi jo teurastamolle kuljettaminen ja siellä kävely olla sille lähes ylivoimainen rasitus. Liikunta ja vapaana karsinassa kasvattaminen olisivat siis erittäin tärkeitä myös emakoille kivuliaiden jalkasairauksien ehkäisemiseksi.
Luomusiat
Luomusianlihaa tuotetaan Suomessa jonkin verran. Luomukinkun kysyntä jouluisin on suurta, ja yleensä kinkun joutuu varaamaan jo hyvissä ajoin ennen joulua. Luomusikojen kasvatus eroaa tavanomaisesta mm. siinä, että emakoita ei kasvattaa yksittäin muuten kuin porsimis- ja imetysaikana ja kääntymisen estävien häkkien käyttö on kokonaan kiellettyä. Emakoille ja siitoskarjuille on tarjottava ulkoilumahdollisuus kesäisin sekä riittävästi pesäntekomateriaalia ja muuta kuiviketta. Luomulihasiat pitää päästää ulkoilemaan vuodesta 2011 alkaen. Myös sikojen tilavaatimukset ovat tavanomaista tuotantoa väljemmät ja karsinoiden lattiapinta-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista.
