SEYn eläinsuojeluvalvoja auttaa

Eläinsuojeluvalvonta Suomessa kuuluu periaatteessa viranomaisten hoidettavaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinenkin toiminta on välttämätöntä. Viranomaisilla on ylen määrin muitakin tehtäviä, ja eläinsuojelukäynneillä on vaara jäädä muun työn jalkoihin.

Suomessa on vain yksi palkattu päätoiminen eläinsuojeluvalvoja (Turussa). Muuten eläinsuojeluvalvontaa hoitavat eläinsuojelulakiin perustuen kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, poliisit ja terveystarkastajat sekä heidän lisäkseen pieni joukko lääninhallitusten valtuuttamia vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia. Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja rajatarkastusaseman alueella

Ilman SEYn eläinsuojeluvalvojia viranomaiset tikahtuisivat eläinsuojeluilmoituksiin — tai sitten eläinten olojen valvonta olisi paljon huonommassa jamassa.

Monilla paikkakunnilla on vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien ja viranomaisten yhteistyöllä jo pitkät perinteet. Yhteistyön on todettu parantavan sekä molempien osapuolien työn tehokkuutta että eläinten kohtelun valvontaa. Yhdessä toimiminen parantaa myös työturvallisuutta. SEY toivoo, että yhteistyö tulisi käytännöksi kaikkialla.

Eläinsuojelutarkastusten lisäksi valvojat tekevät paljon valistustyötä esim. kouluissa, kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa. He osallistuvat messuille ja näyttelyihin ja antavat haastatteluja tai kirjoittavat lehtikirjoituksia. Lisäksi SEYn valvojat ja neuvojat antavat ohjeita puhelimitse.

Eläinsuojeluvalvojat joutuvat valitettavasti myös joskus toimittamaan eläimen eläinlääkärin lopetettavaksi tai lopettamaan eläimen itse. Useimmiten syynä on ihmisten vastuuntunnottomuus ja piittaamattomuus.

Lakisääteistä toimintaa lahjoitusvaroin

SEYn valvojien toiminta rahoitetaan SEYn omista varoista. Valvojille ei makseta palkkaa, mutta heidän kulukorvauksistaan kertyy vuoden mittaan melkoinen menoerä. Tuhansien tarkastusten tekeminen ympäri maata ei onnistu ilman autoa, jonka käytöstä SEY maksaa korvauksen. Valvojat tekevät työtään vapaa-ajallaan ja joutuvat maksamaan itse monenmoisia eläinsuojelutyöstä aiheutuvia kuluja.

Yli sadan vuoden historia

SEY aloitti valvojatoiminnan jo vuonna 1902. Se palkkasi "katsastajan", joka kiersi opettamassa ja neuvomassa eläinten kohtelua. Tärkeä osa toimintaa oli eläinmarkkinoiden ja toripäivien sekä suurimpien tukin-, kiven- ja halonajopaikkojen valvonta. Niiltä katsastaja osti loppuunajetut ja vammautuneet hevoset, jotka päästettiin kärsimyksistään. Helsingin kaupunki palkkasi sittemmin SEYn pyynnöstä eläinsuojelupoliisin. Hevosaikakaudella toiminta oli vähintäänkin tarpeellista. SEYn katsastajien toiminta laajeni pian koko maahan.

Ensimmäisen kurssin eläinsuojeluvalvojaksi haluaville järjesti MMM 1980-luvun puolivälissä. 1990-luvun alkaessa lamasäästöt veivät valtion budjetista kurssirahat. Vuosikymmenen puolivälissä SEY kyllästyi uusien kurssien odotteluun ja on siitä lähtien järjestänyt kurssit itse. Kurssit sisältävät runsaasti tietoa eläinsuojelulain ja muiden eläinsuojelumääräysten sisällöstä ja tietoa eri eläinten hoidosta.

Eläinsuojeluvalvojan työ vaatii paljon

Nykyään valvojakurssi on pakollinen vapaaehtoiseksi eläinsuojeluvalvojaksi haluaville. Kurssin jälkeen halukkaat voivat hakea SEYn valvojiksi. Valvojaksi hyväksyttävän pitää olla vähintään 25 vuoden ikäinen. Valvojat hyväksyy SEYn hallitus.

Vapaaehtoisena valvojana toimiminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. SEYn valvojat eivät saa työstään palkkaa eikä heillä ole samoja oikeuksia kuin viranomaisilla. Ehdottomia käskyjä tai määräyksiä he eivät voi antaa eivätkä he voi ottaa eläintä pois omistajaltaan ilman tämän suostumusta. Valvojat antavat eläinten omistajille neuvoja ja ohjeita ja opastavat heitä hyvään eläintenpitoon. Myöhemmin he tekevät uusintakäynnin, jolloin he voivat todeta, onko ohjeita noudatettu. Tarvittaessa he siirtävät asian käsittelyn viranomaisille.